Mainitsinkin jo aiemmassa postauksessa, että poistimme Yläkoululta vanhan, jo aikansa eläneen vesikiertosysteemin. Mutta mihin lämmitysratkaisuihin olemme päätyneet?
Lämmitysjärjestelmän uusiminen on tuottanut paljon päänvaivaa, voisi sanoa että sitä asiaa on pyöritelty edestakaisin koko sen ajan kun olemme olleet näiden rakennusten omistajia, eli alkuvuodesta lähtien.
Alkuun olimme vahvasti maalämmön kannalla, mutta saatuamme parilta firmalta tarjoukset, peräännyimme siitä suunnitelmasta. Kyseinen systeemi olisi tullut nimittäin maksamaan tässä kohteessa lähemmäs 100 000 euroa.
Sen jälkeen kutsuimme paikalle Tamperelaisen firman, ja heidän suosituksestaan päädyimme vesi-ilmalämpöpumppuihin. Kaksi koulurakennusta on yhdistetty pihan poikki maan alla kulkevalla kaapelilla. Olemme kuulleet arvioita, että vanha kaapeli falskaa ainakin yhden omakotitalon verran lämpöä harakoille, toiset taas ovat olleet sitä mieltä että ei se mitään falskaa. Tämä firma ei pitänyt kaapelia ongelmana, ja tarkoitus oli hoitaa kaksi rakennusta yhteisellä lämmityssysteemillä jatkossakin.
Ehdimme asian kanssa jo niin pitkälle että pumput maksettiin ja tilattiin, ja ne odottelivat pihalla asiantuntijaa jonka piti vielä käydä katsomassa kohde ennen asentamista. Olimme vähän ihmetelleet kun asiat tuntuivat hoituvan kovin verkkaiseen tahtiin, ja saimme heiltä lopulta henkilön paikan päälle vasta pari päivää ennen oletettua asentamisajankohtaa.
Ja sitten kun tämä henkilö tuli paikanpäälle, selvisi ettei vesi-ilmalämpöpumppu sovellu tänne, sillä sen kyky lämmittää vettä ei olisi ollut riittävä näille kiinteistöille ja vanhoille 50-luvun lämpöpattereille.
Näinpä ryhdyttiin perumaan tätä prosessia - vesi-ilmalämpöpumppu noudettiin takaisin pihaltamme, rahat palautettiin, firman omistaja soitti pahoitellakseen ja halusi selvittää miksi prosessi ei ollut edennyt toivotulla tavalla, ja ravintolalahjakorttia lupailtiin (jota ei kuitenkaan koskaan tullut- sikäli kuin tuolla nyt olisi ollut merkitystä mutta täytyy sanoa että kauhean hyvää kuvaa tuo yritys ei antanut toiminnastaan).
Olimme jälleen lähtöpisteessä, ja aloimme aika lannistuneina miettimään uutta ratkaisua.
Sen jälkeen on googlattu paljon, pyöritelty vaihtoehtoja, tehty laskelmia, selvitelty laitteiden hintoja ja tavarantoimittajia. Lopulta kaikki ratkaisumallit alkoivat puhumaan erään Kurikkalaisen firman puolesta, ja lopulta heidän konsultaatioavullaan päädyimme tällaiseen ratkaisuun:
Alakouluun uusitaan öljylämmitys. Vanha, alkuperäiseen halkokattilaan myöhemmin modattu öljylämpösysteemi oli todella aikansa elänyt, ja kulutti moninkertaisesti siihen nähden mitä se uudella ja tehokkaalla laitteella kuluttaisi. Emme olisi välttämättä halunneet öljylämmitystä vaan luontoystävällisemmän ratkaisun, mutta budjetin sanelemana päädyimme tähän, ja voimme päivittää systeemiä vähitellen sillä tähän pystyy yhdistämään vesi-ilmalämpöpumppua, aurinkopaneelia yms, ja tässä on lisäksi sähkövastukset siltä varalta että öljy loppuu, joten sitä ei tarvitse enää stressata talvella Helsingistä käsin (viime talvena öljy pääsi loppumaan kesken useamman kerran).
Yläkouluun tulee - tai tässä vaiheessa on jo asennettu - kolme ilmalämpöpumppua. Nämä uudet pumput ovat sen verran tehokkaita, että niiden pitäisi itsessään riittää lämmittämään koko 350 m2 talvella, mutta nähtäväksi jää miten paljon tullaan palelemaan. Lisäksi on tarkoitus palauttaa pari hormia ja tulisijoja käyttöön. Nuohooja kävi jo vilkaisemassa ainoaa jäljellä olevaa hormia ja saimme alustavan tiedon että saisimme massaamalla hormin käyttöön, mutta tästä lisää myöhemmin.
Yläkouluun on tarkoitus uusia vesikierto pintavetoina jossain vaiheessa.
Mutta näin tämä asia viimein etenee, ja olemme saavuttaneet kunnostustyössä yhden tärkeän rastin eli sen että lämmitysasia on kunnossa ennen seuraavaa kylmää kautta!
