Monday, January 8, 2018

Tätä vuotta

Meillä vuosi vaihtui hotellihuoneessa Marrakechissa. Nautimme paikallista valkoviiniä, oliiveja, vuohenjuustoa ja leipää, ja kuuntelimme hotellin ulkopuolelta kantautuvaa juhlinnan mekastusta 7-vuotiaan nukkuessa kuin tukki.

Palasimme vuoden viimeisenä päivänä Imlilistä, joka on pieni kylä Atlas-vuoriston korkeimman huipun, Mt Toubkalin juurella.
Moni Imlilin kävijä haluaakin valloittaa tuon Afrikan toiseksi korkeimman huipun (korkeimman ollessa Kilimanjaro), mutta me tyydyimme tekemään kävelyretkiä lähiseudun berberikyliin. Maisemat olivat huikeat, ja aurinkokin paisteli hieman. Sen verran viileä vuoristossa oli, että päätimme yöpyä vuoristokylässä kaksi yötä suunnitellun neljän sijaan, sen verran syväjäässä olimme koko porukka paleltuamme kaksi vuorokautta. Paikallisissa rakennuksissahan ei ole lämmitystä, ja vaikka majapaikassamme oli sängyissä viisi paksua peittoa päällekkäin, se ei tuntunut vielä riittävän. Majapaikkamme yleinen "olohuone" jossa oli takka sekä kaasulämmitin, tuntui olevankin aina täynnä oleskelijoita.

Ihanaa eksotiikkaa ja huikeita maisemia, mutta olimme ihan tyytyväisiä palattuamme Marrakechiin, jossa majoituimme Guelizin kaupunginosassa ihan modernissa perushotellissa (sanottakoon että matkan kaksi ensimmäistä yötä Marrakechissa yövyimme riadissa paikalliseen tapaan, Medinan kapeiden pikkukujien keskellä).

Vuosi siis vaihtui, olemme taas kotona ja takaisin töissä. Ja pian alkaa se iso ja innostava urakka kyläkoulujen kanssa!

















2 comments:

  1. Ihania kuvia :) LÄmpöön kaipaisin :)

    ReplyDelete
  2. Kiitos! Lämpöön on kyllä päästävä säännöllisesti! :D

    ReplyDelete