Wednesday, January 31, 2018

Omat talot tutuksi


Olemme tutustuneet taloihimme vähän kerrallaan. Näin suuressa neliömäärässä riittää tutustuttavaa, eikä kaikkea huomaa kerralla vaan projekti todella vaatii aikaa.

Isomman koulurakennuksen kyljessä on 50-luvulla rakennettu lisäsiipi, jossa on viitisen vuotta sitten rempattu kolmio. Tuo kolmio oli ollut parin vuoden ajan vuokrattuna, kunnes vuokraustoimintakin lopetettiin 2015 kun koulutoiminta Riitialassa päättyi. 
Vuokra-asunto ei varsinaisesti huou vanhan hirsitalon tunnelmaa laminaattilattioineen, mutta sieltä käsin meillä on ollut hyvä aloittaa taloihin tutustuminen ja remontoinnin suunnitteleminen. Samalla olen pintarempannut kolmiota sitä varten, että voimme etsiä siihen vuokralaiset. 

Tarkoituksemme on remontoida samasta rakennuksesta vanha opettajan asunto myös vuokrattavaksi. Kun löydämme asukkaat kolmioon, siirrymme itse opettajan asunnon puolelle majailemaan. Siellä onkin enemmän hommaa, koska aiomme purkaa koko asunnon hirrelle nähdäksemme missä kunnossa paikat ovat. Samalla on hyvä päivittää 80-lukuisat virastorakennuspinnat (muovimatot, rumat tapetit mauttomine boordeineen) vähän tyylikkäämpiin ratkaisuihin.

Ostimme rakennukset irtaimistoineen. Mielenkiintoista hommaa onkin ollut käydä läpi vinttejä ja kaappeja, ja tutkia vanhoja koulutarvikkeita ja muita aarteita. Selvästi arvokkaimmat aarteet on viety jo aiemmin, eli mitään huikeita Ebba Masalin-varastoja ei ole. Mutta isot määrät vanhoja koulutuoleja ja pulpetteja, opetuskarttoja, ja kirjoja sadan vuoden takaa löytyy (jos joku haluaa ostaa tuoleja ja pulpetteja niin kannattaa kysellä minulta!). 

Olemme olleet uteliaita ja halunneet nähdä, mitä pintojen alta löytyy. Tämä toinen rakennus, "yläkoulu", on pidemmän aikavälin projekti ja siitä tulee meidän oma kakkoskoti. Ensimmäisenä asiana halusimme nähdä mitä liikuntasalin eli tulevan olohuoneemme muovimaton ja huokolevyjen alta löytyy, joten kurkkasimme sinne. Siisti lautalattia, hienoa hirttä, ja katossa komea lauta. Tämän tiedon kanssa on hyvä jäädä haaveilemaan ja suunnittelemaan kunnes olemme saaneet ensin toisen rakennuksen vuokra-asunnot valmiiksi!








Monday, January 8, 2018

Tätä vuotta

Meillä vuosi vaihtui hotellihuoneessa Marrakechissa. Nautimme paikallista valkoviiniä, oliiveja, vuohenjuustoa ja leipää, ja kuuntelimme hotellin ulkopuolelta kantautuvaa juhlinnan mekastusta 7-vuotiaan nukkuessa kuin tukki.

Palasimme vuoden viimeisenä päivänä Imlilistä, joka on pieni kylä Atlas-vuoriston korkeimman huipun, Mt Toubkalin juurella.
Moni Imlilin kävijä haluaakin valloittaa tuon Afrikan toiseksi korkeimman huipun (korkeimman ollessa Kilimanjaro), mutta me tyydyimme tekemään kävelyretkiä lähiseudun berberikyliin. Maisemat olivat huikeat, ja aurinkokin paisteli hieman. Sen verran viileä vuoristossa oli, että päätimme yöpyä vuoristokylässä kaksi yötä suunnitellun neljän sijaan, sen verran syväjäässä olimme koko porukka paleltuamme kaksi vuorokautta. Paikallisissa rakennuksissahan ei ole lämmitystä, ja vaikka majapaikassamme oli sängyissä viisi paksua peittoa päällekkäin, se ei tuntunut vielä riittävän. Majapaikkamme yleinen "olohuone" jossa oli takka sekä kaasulämmitin, tuntui olevankin aina täynnä oleskelijoita.

Ihanaa eksotiikkaa ja huikeita maisemia, mutta olimme ihan tyytyväisiä palattuamme Marrakechiin, jossa majoituimme Guelizin kaupunginosassa ihan modernissa perushotellissa (sanottakoon että matkan kaksi ensimmäistä yötä Marrakechissa yövyimme riadissa paikalliseen tapaan, Medinan kapeiden pikkukujien keskellä).

Vuosi siis vaihtui, olemme taas kotona ja takaisin töissä. Ja pian alkaa se iso ja innostava urakka kyläkoulujen kanssa!

















Tuesday, December 26, 2017

Vähän isompi joululahja!


Me tultiin hankkineeksi itsellemme tällainen vähän isompi joululahja! Kaupat kyläkouluista (!!) tehtiin pari päivää ennen jouluaattoa, ja pääsimme viettämään joulua huojentuneella mielellä. Koko ostoprosessi oli nimittäin piinallisen hidas. Koska myyjäosapuolena oli kunta, niin hyväksytyn tarjouksemme jälkeen alkoi kahden viikon valitusaika, joka tuntui etenevän tuskallisen hitaasti. Välittäjä kertoi, että vaikka koulut olivat olleet myynnissä pitkään, niin saman tien kun tarjouksemme oli hyväksytty, alkoi innokkaita ostajaehdokkaita satelemaan. Vielä varsinaista kauppapäivää edeltävänä päivänä oli ollut joku, joka olisi ollut valmis ostamaan koulut suoralta kädeltä. Lopulta kaikki meni hyvin, ja olemme kahden vanhan koulun omistajia.

Varsinainen omistajuus siirtyy meille vasta tammikuun puolella, kun saamme avaimet käteen. Sitten alkaa todellinen remppaurakka, kuten kuvista näkyy!




















Wednesday, November 29, 2017

Ihastumisia

Moikka! Ajattelin polkaista tämän vanhan blogini taas käyntiin uusin asioin ja innostuksin!

Parin vuoden blogitauon jälkeen huomaan taas, että aiheita postauksiin riittäisi mielin määrin. Edellinen kotimme 60-luvun kerrostaloasunnossa ei jostain syystä innostanut postailemaan sisustuskuvia, vaikka remontoimme ja stailasimme kodin ihan kivaksi. Koti ei alkanut tuntumaan täysin kotoisalta missään vaiheessa, joten myimme asuntomme reilun kahden vuoden asumisen jälkeen. Huomasimme kaipaavamme lähemmäksi keskustaa. Nyt asumme vuokralla Helsingin keskustan liepeillä.

Mutta, viimeiset ajat ovat menneet unelmoiden kakkosasunnosta maalla. Unelmointi on edennyt jo etsintävaiheeseen, ja olemme viettäneet viimeisen puoli vuotta miltei kaikki viikonloput kierrellen näytöissä, katsellen vanhoja taloja ja tiloja eri aikakausilta.

Olemme ehtineet kokea muutamia taloihastuksia sekä myös pettymyksiä. Olemme valmiita kunnostamaan ja remontoimaan ja sitä hommaa on varmasti odotettavissakin. Joidenkin muuten täydellisten talojen kohdalla olemme joutuneet toteamaan remontin määrän olevan liian suuri. Budjetti rajoittaa sitä, mitä voimme hankkia, ja toisaalta olemme halunneet talon olevan 1800-luvulta, ja mahdollisimman iso. Näissä puitteissa vaihtoehdot ovat olleet haluamallamme alueella aika rajoitetut.

Tällä hetkellä päällä oleva ihastuminen on vakavaa laatua, tarjous kohteesta laitettu ja hyväksyttykin. Koska myyjänä on kunta, niin nyt vielä odotellaan kahden viikon valitusajan kulumista ennenkuin kaupat pidetään ja kohde on virallisesti meidän. Tämä talokokonaisuus tuli vastaan heti kun laajensimme etsintäaluetta, ja tuntui jo ilmoituksen perusteella siltä oikealta. Vuorokauden sisällä kohteen löytämisestä ajoimme jo katsomaan sitä, ja päätös laittaa tarjous menemään oli täysin selvä juttu. 

Jännittäviä aikoja eletään siis!




Kuvia kohteista joita ollaan ihasteltu näytöillä (viimeisin ihastus ei ole mukana kuvissa).