Thursday, July 19, 2018

Ihan pihalla





Purku-urakka on jatkunut ikuisuudelta tuntuneen ajan, ja edennytkin ihan huomaamatta. Viides jätelava on pian täynnä, ja se on näillä näkymin viimeinen lava Yläkoulun osalta. Pian päästään tekemään muutakin kuin purkamaan.

Parin helleviikon aikana ei ole ollut juuri energiaa jatkaa purkamishommaa loppuun. Sen sijaan ollaan oltu paljon phalla. Saatiin piharakennuksesta löytynyt ruohonleikkuri viimein käynnistymään.






Uskomatonta, miten toisenlaiselta piha näyttää nyt, kun ollaan saatu nurmikkoa lyhennettyä. Se on kuin toinen paikka, ihan pelkästään ruohonleikkuun ansiosta.

Nurmikko oli ehtinyt kasvaa todella pitkäksi ja villiintyneeksi, koska koulun pihamaata ei ole ollut huoltamassa kukaan sen jälkeen kun koulutoiminta on monta vuotta sitten jo lakannut. Maa on muhkuraista, myyrät ovat ilmeisimmin viihtyneet pitkässä heinikossa.

Oikeastaan tällainen pitkä heinä olisi ollut helpompi vetää lyhyeksi viikatteella tai muulla vastaavalla, mutta olen työnnellyt ruohonleikkuria läpi paksujen pusikkojen sitkeästi, ja vaikka leikkuri sammahtelee ja nikottelee toimintakykynsä äärirajoilla, niin kummasti tuo pöheikkö on lyhentynyt.






Sitten kun joku vielä jaksaisi haravoida!




Thursday, June 7, 2018

Väliaikaista oleskelua





Alkuun maalla ollessamme majoituimme laajennusosan kolmiossa. Toimme sinne jotain huonekaluja ja tavaroita kotoamme kaupungista, kaivoimme koulujen vinteiltä tarpeellisia ja kivoja asioita käyttöömme, ja ostimme jotain kirppiksiltä ja Torista. Huomasin että tuollaisen väliaikaisen tukikohdan sisustaminen olikin tosi mukavaa, kun pystyi sisustelemaan aika vapaalla kädellä ja jättämään myös reilusti tyhjää tilaa.


Olemme hankkineet asioita siten, että tiesimme niillä olevan jatkokäyttöä myöhemmin. Kuten tämän sohvan, joka oli mieluisa löytö Torista (ensimmäisessä kuvassa kolmiossa, tokassa kuvassa koulun puolella):








Nyt kun siirryimme kolmiosta varsinaisen koulun puolelle, niin tilaa onkin enemmän. Olimme käyttäneet vanhaa luokkahuonetta varastohuoneena joillekin vintiltä löydetyille aarteille. Tilaa ei siis ollut kovin haastava täyttää.








Oleskelu vanhoissa koulutiloissa on aika eksoottista, ja oman säväyksen tekee se että kaiken keskeneräisyys näkyy täälläkin - olemme kurkkineet pintojen alle vähän siellä täällä, ja seinän takana puretaan 80-luvulla rakennettua saunaosastoa. Remppatarvikkeita ja muuta rojua on vähän joka puolella.


Huone, joka on ollut aikoinaan sekä osa opettajan asuntoa, että kirjastokäytössä, kerhohuoneena, neuvolana ja opettajanhuoneena, on nyt meillä lapsen huoneena. Huoneessa on muistona neuvola-ajoilta luukku suoraan vessaan, ja se aiheuttaa tietty paljon hupia.








Vaikka oleskelu tässä rakennuksessa on ihan mielenkiintoista kaikessa väliaikaisuudessaan, niin odotamme kovasti pääsevämme Yläkoululle, josta tulee se oma paikka, joka remontoidaan ja sisustetaan pidemmällä tähtäimellä, vähitellen.