Saturday, April 14, 2012

Japanilaisessa kulttuurissa yksi mielenkiintoisimmista asioista on ruoka. Tykkään syödä sushia ja odotin kovasti pääseväni maistamaan sitä paikan päälle. Sitä tulikin syötyä, jopa niin paljon että loppumatkasta teki mieli jo muutakin. Sushin lisäksi tuli kokeiltua monia muitakin paikallisia herkkuja.

Hedelmät ovat Japanissa todella kalliita! Ne eivät myöskään näyttäneet ikinä kovin herkullisilta joten pariviikkosemme ei ollut kovin "hedelmällinen". Mansikoita ostimme joitain kertoja ja ne olivat todella makeita. Tästä katukojusta sai tikussa tarjoiltuna mm mansikoita tai melonia ja palat olivat todella isoja ja hinta alle euron. Muuten hedelmien hinta oli miltei aina parikin euroa per hedelmä. Tälle kojulla olikin edellä mainitusta syystä hurja ryysis.



Osuimme myös paikalliseen pikaruokaravintolaan. Sisääntullessa ovella oli laite, josta sai tilattua ja maksettua haluamansa ruoan. Tarjoilija toi pian sen jälkeen teetä ja syömäpuikot. Japanissa tee oli yleinen ruokajuoma, vettä ei tuotu pöytään kuin lapselle. Teekuppeja yleensä myös käytiin aina täyttämässä sitä mukaa kuin tyhjenivät.



Satuimme loistavaan nuudeliravintolaan. Tämä paikka oli sisustettu Japanilaiseen tyyliin eli tatamit ja matalat pöydät joiden vierillä istumatyynyt. Omassa udon-nuudeli annoksessani oli useita asioita joista en osannut sanoa, ovatko kasviksia vai eläimiä. Söin matkan aikana varmasti tietämättäni lihaa. Japanilaiset tuntuvat pitävän hieman epämääräisistä, hyytelömäisistä ja niljakkaista jutuista ruoassaan. Itse en ole ihan vakuuttunut niistä. Ruoka tässä paikassa oli kuitenkin aivan loistavaa.



Ruoat ravintoloissa tarjoiltiin poikkeuksetta upeasti aseteltuna. Friteerattuja eli tempurajättikatkarapuja tai -vihanneksia oli usein mukana annoksissa, ja ihan tempuraan erikoistuneita ravintoloitakin maasta löytyy paljon.







Oletin etukäteen syöväni päivittäin Kaiten-ravintolassa mutta me ihan oikeasti käytiin sellaisessa vain kerran! Hieman harmi, olisin halunnut päästä kokeilemaan näitä useammin. Japanissa ravintolat on usein kätketty yläkertoihin ja kellareihin ja niitä on hieman hankala löytää. Turistina varsinkin jää siksi paljon näkemättä, pitäisi aina etukäteen tietää mihin on menossa.




Melkein kaikilla ravintoloilla on ulkona vitriini, jossa on muoviset mallit ruoka-annoksista hintoineen. Niin kornin oloista mutta oikeastaan aika kätevää. Alemman kuvan herkkuja en tullut maistaneeksi, olisi ehkä pitänyt. Oletan että paahtoleivän sisään on kätketty jotakin.



Paljon oli noita tikuissa tarjoiltuja ruokia: makkaraa, kalaa, leivonnaisia, hedelmiä... näitä löytyy etenkin siis katukojuista ja konbineista eli ympäri yön auki olevissa pikkukaupoista joita on joka kulmassa. 




Konbinien tarjonta olisi jo oman postauksensa arvoinen, mutta niistä en ole ottanut kuvia ollenkaan. Loistavia valmisruokia ja sushikolmioita ja pikkuherkkuja ostettiin evääksi joka päivä.


Söin/söimme aika mainion jäätelöannoksen erään sateisen päivän (matkamme ainoa!) kunniaksi Narassa. Ensin aioin juoda vain mehun mutta kun näin mitä naapuripöytiin kannettiin, en voinut sivuuttaa jälkiruokalistaa.


Toisin kuin oletin, Japanissa syödään paljon erilaisia makeita ja suolaisia leivonnaisia. Kuvan pulla oli tuulihatun tyyppinen ja sen sisällä oli kirsikkaista kermavaahdon tyylistä täytettä. 

2 comments:

ullamaj said...

ihan mielettömiä nää sun japaninkuvat, kertakaikkiaan! tulee todellakin matkakuume! millaista siellä oli matkustaa muuten lapsen kanssa? meillä haaveillaan syksyisestä matkasta tokioon...:)

Johanna said...

Kiitos :) Kuvia tulee vielä muutama postaus lisää sitä mukaa kun ehdin käymään niitä läpi. Tokio olikin ihana! Tykkäsin suurkaupunkifiiliksestä. Kaupungissa oli niin paljon nähtävää, ettei meidän 5 yötä siellä ollut kuin pintaraapaisu.

Koin että etenkin Tokio oli todella hyvä paikka lapsen kanssa. Siellä on paljon nähtävää lapsille. Me käytiin mm Uenon eläintarhassa, jonka kyljessä on myös pieni huvipuisto. Yleisesti Japanissa on niin paljon värejä, pehmoleluja ja lapsekkaita hahmoja joita lapset tykkäävät katsella. Hieman isompien kanssa voisi vierailla pelihalleissa, tosin kyllä jo tuo meidän parivuotias innostui niistä. Osaan halleista on ehdoton k-18 raja mutta toisiin pääsi lastenrattaitakin työnnellen.

Japanilaiset ovat ystävällistä ja auttavaista porukkaa ja vaalea lapsi herätti todella paljon huomiota. Aaronilla oli kokoajan iso ihailijalauma ympärillä ja kaupungilla liikkuessa kuului "kawaii!!"-huudahduksia niin vanhempien kuin nuorten ihmisten suusta. Monet ihan pysähtyivät juttelemaan Aaronille.

Se kannattaa ottaa huomioon, että isoja lastenrattaita Japanissa ei käytetä ollenkaan. Kannattaa ottaa todella kevyet, helposti taitettavat matkarattaat tai sitten ihan kantoreppu. Kulkuvälineissä ja esim metroon mennessä tuli ongelmia meidän järeiden Brion matkarattaiden kanssa. Kaikkialla ei ollut hissiä ja portaita oli paljon. paikalliset taittelivat kepoiset rattaansa kasaan ja kantoivat lasta sylissä portaiden ajan. Hyvin yleistä näytti olevan lasten kantaminen repussa. Monet ihmettelivät meidän "isoja" rattaita, jotka ovat siis puolet pienemmät kuin nuo vakiokäytössä olevat Briot. Eli tuo kannattaa huomioida! Muuten oli tosi helppoa pienen kanssa kaikkialla, ravintolatkin olivat yleensä tosi lapsiystävällisiä.

Ja vielä sellainen seikka, että vaippoja myy apteekit, ruokakaupoista niitä ei saa. Meillä oli välillä hankaluuksia löytää niitä, lopulta hotellimme soitteli läpi kaikki lähistön apteekit ja yhdestä vähän kauempaa sijaitsevasta sitten löytyi. Tarjolla on lähinnä housuvaippoja ja koot loppuvat tosi pieneen (paljon Aaronia isommalle niitä ei olisi ollut saatavilla).